Vihdoin Suomessa

Minä olen nyt Suomessa, tarkemmin sanottuna Mikkelissä. Matka meni aika kivasti. Lento meni melkein paremmin kuin taksimatka kentälle. Taksissä säikähdin matkalaukkuja, jotka yhtäkkiä lähtivät kuljetuslaatikkoni vierestä liikkeelle. Olin aivan tärinässä, kun vihdoin päästiin lentokentälle. Siellä joku mukava setä vei minut etukäteen odottamaan koneeseen pääsyä ja moni leperteli minulle matkalla. Matka koneen ruumassa oli ehkä joskus vähän meluisa, mutta Helsingissä taas mukavat ihmiset veivät minut perheeni luo. Sitten siirryttiin bussikyytiin. Nyt pääsin matkustamoon ja ystävällinen bussikuski päästi minut ihan ilmaiseksi. Sanoi, ettei noin pienestä koirasta mene maksua. Lentoyhtiö sen sijaan laskutti minusta aika lailla - emäntä uhkaili laittaa minut seuraavan kerran laihdutuskuurille. Mikähän se muuten on? Se ei ainakaan kuulosta kovin kivalta! Tulomatkalla kävimme kylässäkin ja emäntä oli aivan hermorauniona, koska koko ajan huolehti siitä, mitä minä mahdollisesti voisin tehdä sukulaisten hienossa asunnossa. Kai pelkäsi, että lirittelen olohuoneen matolle merkiksi käynnistäni. Enhän minä nyt sellaista tee. Sohvalle kyllä hyppäsin heti ensimmäiseksi, mutta emäntä kaappasi minut heti alas. Kylässä siis ei ilmeisesti voikaan mennä sohvalle niin kuin meillä kotona. Tänään olen nauttinut lumesta. Siinä on tosi ihana kieriskellä. Muuten täällä on aika märkä ilma. Kävimme tänään eläinkaupassa ostoksilla sekä mummolassa, jossa muuten taas sai mennä sohvalle. En kyllä oikein ymmärrä tuota ihmisten ajatuksenjuoksua.