lauantai 31. heinäkuuta 2010

Ensimmäinen sertini

Kävin tänään esiintymässä ensi kertaa näyttelyssä täällä Suomessa. Osallistuimme Ristiinan koiranäyttelyyn. Voisi kyllä sanoa, että aika hyvin meni. Junioreissa voitin luokkani ja koko rodun uroksista olin kolmas ja sain kuin sainkin ekan sertini. Jee! En tosin vielä kamalasti ymmärrä sen päälle - se taitaa olla aika hyvä juttu muiden reaktioista päätellen. Taidan ruveta keräilemään niitä sertejä. Montakohan tarvitsen ennen kuin pääsen urallani eteenpäin?! Serti muuten maistuikin ihan makoisalta. Maistoin sitä kuvaa ottaessa enkä meinannut antaa millään pois. Emäntä sai sitten muilta hyviä neuvoja siitä, miten koiran suusta viedään tavaraa. Se hyvä tuossa neuvontatuokiossa oli, että kuulinpahan minäkin ja osaan varautua:) Näyttelystä tultiin kotiin ja levättiin hetki. Sitten mentiin vielä rangelle lyömään golfpalloja. Sitä en kyllä ymmärrä alkuunsakaan. Minut pistettiin kiinni jonnekin kauemmas, vaikka olisin mieluiten rynnännyt pallojen perään. Vaikka olikin rankka päivä, olisin varmasti jaksanut ajaa takaa noita hauskoja valkoisia luumaisia palloja. Kävimme me illalla vielä kunnon lenkilläkin, mutta se sai minut puuskuttamaan kuin höyryveturi. Uimaan en tänään enää päässyt, koska olin juuri eilen ollut suihkussa. Olipa hyvä päivä! Näitä hyviä päiviä on ollut aika monta lomamme aikana. Yksi niistä oli muuten viikko sitten, kun sain uuden kaverin kylässä käyneestä kääpiösnautserista. Leikimme koko ajan ja lopussa pääsimme vielä yhdessä uimaan. Ah sitä autuutta. Ehkä teemme vielä vastavierailun, kun meillä koirillakin oli niin mukavaa. En tunne Suomesta kovin monta koiraa. Monet ulkoilureiteillä ja naapurustossa tapaamani nimittäin rähisevät eikä silloin oikein voi ruveta kaveeraamaan. Tänäänkin näyttelystä tullessa pihallamme oli irti joku minusta kaksi kertaa pienempi rähisijä, joka ei edes asu tässä talossa ja silti kehtasi irvistellä minulle. Minulla loksahti suu auki ja emäntäkin tykkäsi selvästi kyttyrää moisesta touhusta. En kuitenkaan anna moisen touhun pilata hyvää tuultani ja päivää, jolloin sain ensimmäisen sertini.

1 kommentti: