Citykoiran paluu

Citykoira on palannut juurilleen. Terveisiä taas täältä Euroopan pääkaupungista! Tulimme aikaisin tiistaiaamuna emännän ajettua koko yön Saksan läpi. Kesä oli ja meni. En jaksanut edes pitää blogia, koska oli niin pahuksen kuuma koko ajan. Ei kyllä ollut mikään ranskiskesä, mutta ihmiset tuntuivat tykkäävän kovasti lämmöstä. En edes voinut käydä kunnolla lenkillä. Aloin puuskuttaa jo pienen lenkin jälkeen, mutta pakkohan ulos oli mennä muutaman kerran päivässä. Mukavinta minusta oli käydä autoajelulla. Makoilin auton etuosassa ja ilmastointi pantiin tuulemaan suoraan päälleni. Siinä oli ihana nukkua. Laivamatkatkin ovat kivoja, erityisesti sen takia, että saan silloin poikkeuksellisesti nukkua isäntäväen kanssa samassa sängyssä.
Elokuussa täytin vuoden. Sitä juhlittiin menemällä koiranäyttelyyn. Mielestäni se ei ollut syntymäpäiväsankarille sopivaa ohjelmaa ja teinkin täyden stopin. Nähtiin nyt sekin, että sertin saanut voittajakoira kieltäytyy esiintymästä. Päätin, että syntymäpäivänäni kukaan ei tule penkomaan hammaskalustoani ja seisomisen sijaan esiinnyin istuen tai maaten. Siitä tuli ruskea nauha ja emäntä näytti myrtyneeltä. Kaiken kukkuraksi alkoi vielä sataakin, joten poistuimme takavasemmalle.
Suomessa oli ihania herkkuruokia. Emännän vanhemmat, mummo ja pappa, antoivat minulle kaikenlaista hyvää, mm HK:n sinistä, jota kuulema ei saa Belgiasta (Nyyh!). Olin heillä oikein yökylässä muutaman kerran sillä aikaa kun isäntäväki kävi reissussa. Meillä oli tosi mukavaa. Sain heiltä aina paljon paijauksia ja rapsutuksia. Ihmettelen kyllä pikkuisen sitä, ettei pappa tykkää kun nuolen sen varpaat ja kintut litimäräksi. Eipähän tarvitsisi mennä suihkuun, kun minä putsaan. Pappa ei kuitenkaan ole samaa mieltä, eivätkä muutkaan miehet pitäneet siitä, että nuolin heiltä jalat märäksi. Empiiristen tutkimusten jälkeen olen todennut, että miesten jalat maistuvat makoisammalle, ehkä se johtuu karvoituksesta.
Nyt on siis lomat lusittu ja alkaa arki. Minulle se tarkoittaa muutamaa yksinäistä tuntia kotona joko sohvalla tai nojatuolissa maaten, koirakoulun alkamista ja Brysselin hajuja, jotka ovat aivan erilaisia kuin Suomen maaseudun tuoksut.