Taloprojekti ja koirakoulun musta lammas

Minä en ole enää aikoihin päässyt kirjoittamaan blogiani, koska tarvitsen siihen emännän ystävällistä avustusta. Jos alan omilla tassuillani takoa tietokonetta, tulee pelkkää sotkua. Tietokonetta ei ole selvästikään tarkoitettu meille, joilla on tassut. Ja emäntä on ollut aivan liian kiinni taloprojektinsa kanssa. Olemme kuulemma ostaneet talon - osaksi minunkin takiani. Minun pitää kuulema päästä omalle pihalle ulkoilemaan. Olisi minulle tämä lähipuistokin kelvannut, mutta kun kerran emäntä haluaa talon, en kai minä ajatusta voi alkaa vastustaa. Olen päässyt käymään talolla joitakin kertoja, mutta en jostain syystä oikein tunne oloani kotoiseksi siellä. Minusta tulee ihan rauhaton ja riehun ympäriinsä. Erityisen hauskaa on juosta paikoissa, joissa on paljon pölyä. Se mukavasti kutittelee nenää ja värjää turkin vaaleaksi. Kerran löysin puutarhasta jonkun ihanan hajun ja kieriskelin siinä. Kylläpä emäntä nosti siitä melkoisen haloon. Haisin muka niin pahalle, että minut piti panna kuljetuslaatikossa auton peräkonttiin ja kotona minut kuljetettiin pikalähetyksenä kylpyyn. Sinne meni hyvä pyöriskely ja hajun löytäminen ihan kankkulan kaivoon. Emäntä hieroi minuun shampoota niin että meinasin hukkua vaahtopilveen. Talo ei ole vielä mikään koti kun ei siellä ole huonekalujakaan ja siellä on paljon portaita, joista en tykkää muuten yhtään. Ehkä siitä sitten tulee enemmän koti kun omat tavarat siirretään sinne ja omat kodin hajut tulevat sinne mukaan.
Olen myös aktiivisesti käynyt koirakoulussa tänä syksynä. Taidan kuitenkin olla koulun musta lammas. Muut ovat aina niin rauhallisia minuun verrattuna ja tekevät tehtävät hillitysti. Minä en vaan saa itseäni rauhoitettua, kouhotan ja puuskutan, koska käyn niin kuumana kaikkien muiden koirien läsnäolon takia. Minulla on varmaan AHDH tai sitten kaikilla ranskiksilla on. Koirakoulun opettaja nimittäin sanoi, että siellä oli ennen minua ollut toinen ranskis, joka oli ihan samanlainen kouhottaja kun minäkin. Lohduttavaa, en siis ole epänormaali, vaikka koirakoulun tehtävät eivät voisi vähempää kiinnostaa. Minua kiinnostaa vain tutustuminen muihin koirakavereihin. Kerran siellä oli mukana englanninbulldoggi, josta tuli heti paras koulukaverini. Harmi, että sitä ei ole nyt pariin kertaan näkynyt, koska meillä synkkasi heti kun näimme toisemme.